 |
| olenpas taas iloinen + kiitos sade hiuksista, ei niitä kiharrettukkaa ku tunti.. |
Oliks se nyt tässä? Ne kaikki 9 vuotta on takana ihanien ihmisten kanssa. Suurinta osaa mun luokkalaisista en tuu koskaan näkemään ja nyt surettaa. Ala-asteelta samalle luokalle mun kanssa tuli yli 10 luokkalaista, joten ystävystyttiin hyvin jo silloin. Ja nyt, kun on tullu vietettyy 3-9 vuotta samojen ihmisten kanssa, on jokasesta - tai melkeen jokasesta - tullut tosi läheinen. Meidän luokassa on niitä kännääviä blondeja, aina ulapalla olevia es-jonneja, hiljaisia hissukoita, arvaamattomia sivukorvalla kuuntelevia, facebookkareita, tekstaamisriippuvaisia, kaikkeen heittäytyjiä sekä yks pelle.
Meijän luokalla on ehkä eniten omaa läppää. Mä tuun kaipaa 27-läppiä, lempinimiä, opettajille kuittailuja, jokasen omaperästä naurua, järkyttyneitä kasvoja, punastuneita poskia, aamun toivotuksia, haleja, niin huonoja kuin hyviäkin servauksia, mahtavaa leirikoulua, puolalastomia potkiaisia ja ennen kaikkea sitä yhtenäisyyttä. Oltiin kuin perhe. Vaikka välillä meni hermot kuittailuun, oltiin suurin osa aika sovussa. Oltiin ja tehtiin kaikkea kokonaisena luokkana, eikä ketään pahemmin syrjitty. Ja vaikka meijän luokkaa on värisyttänyt pois muuttaneet oppilaat, suru-uutiset, luokanvalvojan vaihto ja muut, ollaan aina päästy niistä yli ja tuettu toisiamme huonoina aikoina. 9E ei ollut mun luokka, vaan se on edelleen mun luokka. Mä en haluu päästä irti niistä. Haluun jatkaa opiskelua meijän luokan kanssa. Mutta kai sitä on aika jättää taakse jotain tuttua ja turvallista ja ottaa vastaan uutta ja pelottavaa.
Yläasteelta tuun kaipaa niitä ahtaita ja täysiä käytäviä välituntisin, bilsan opea, luokanvalvojaa, kaikkia niitä uusia sekä vanhoja kavereita, kiroilevaa ja hauskaa uskonnon opettajaa, iloisia juhlia ja paljon muita juttuja. Ja tottakai ruokalaa, jossa tuli vietetty puolituntisia ruokataukoja pääosin jutellen ja salaisia ''välipala-välkkiä''. Sekä poikien vessojen yläpuolella olevia portaita, jossa istuttiin joka päivä välkillä juoruten, läksyjä tehden, ohi kävelien asuja arvioiden, toisiamme lohduttaen ja nauraen. Ainiin, tietysti myös tyttöjen vessoja! Niissä tuli vietettyä myös aikaa meikaten, juoruten ja lohduttaen.
Päättäreistä sen verran, että kyyneliltä ei vältytty. Vaikkakin luulin, että itken silmät päästä, tuli tirautettua vain pari kyyneltä, kun halasin itkeviä kavereita. Ehkä mä en sisäistänyt sitä, että peruskoulu loppu. Juhla meni muuten hyvin ja sainkin kaksi stipendiä - äidinkielestä ja kotitaloudesta - sekä kirjallisuusdiplomin. Keskiarvon oon laskenu jo aikoja sitten ja muistaakseni se oli 8.72 tai korkeempi? Mä en osannu odottaa ollenkaa noita stipendejä! Varsinkin äidinkielen stipendi tuli täysin yllätyksenä! Köksästä tullutta stipendiä osasin vähän aavistaa, mutta sekin tuli yllätyksenä. Ja myös se, että niitä jaettiin vain kaks kappaletta ja mulle annettiin niistä toinen, oli täys surprise. Mun mielestä meijän koulussa oli paaaljon parempia kokkeja!
Ja nyt vähän kuvamateriaalia pesisturnauksesta ja potkiaisista ( Sellaset 600 kuvaa on koneella, mut en voi montaa kuvaa lisäillä ilman muiden lupia :(( )
 |
| kuvat vähän väärässä järkässä, eli siis pesis oli tiistaina ja potkiaiset perjantaina |
Ja kuten tosta kuvasta, jossa meijän juhlapaikan lattia on täynnä vaatteita, voi arvailla, että meijän koulu osaa heittäytyy mukaan kaikkeen! Eli siis kyseisessä kuvassa on meneillään leikki, jossa jokasen luokan pitää muodostaa vaatejono päällä olevista vaatteista. Rekvisiittaa ei saanu ottaa mukaan. Meijän luokka oli varmaanki alastomin, nimittäin jätkät otti melkein kaikki vaatteet pois ( bokserit vaan pysy jalassa ). Mutta silti 9D - eli Mirkan luokka - vei voiton hiihtovaatteillaan.
Eilen oli meijän neljän - T, M, V ja minä - tarkotus mennä hietsuun tapaa kavereita, mutta aloteltiin iltaa vasta seiskan aikaa Mirkalla, josta lähettiin bussilla tiksin assalle. Tiksistä mentii junalla rautatieasemalle ja alettii miettii, et mite me hietsuu päästää! Jotenki ajatus kylmästä, sateisesta ja TYHJÄSTÄ hietsusta ei iskeny. Jäätiin sitten asemalle vähäks aikaa juttelee ja sen jälkee lähettii takas tiksiin, jossa pyörittii hetken ympäriinsä kunnes mun vanhemmat tuli hakee mut yhentoista jälkee.
Olin ihan hyvä, et lähin jo yhentoista jälkeen, koska oon KIPEE! Siis aina ku joku erikoispäivä - vappu, uusvuos, synttärit - mä tuun kipeeks tai jotain muuta käy. AINA! Mä en kestä! Nyt mul on tosi kipee kurkku ( eikai vaa ois angiina ), flunssa ja yskä. Eilen illalla oksetti nii paljon, et en voinu syödäkkään. Onneks se meni ohi, mut tää kurkku on vaan niiin kipee. Mynthoneita oon eilisestä asti vedelly, mut ne ei tee ku mahan kipeeks. Ja bafucinitkaan ei näytä tehoovan eikä kuuma mustaherukkamehukaan ku hetken. Panadol vähän autto, mut ei sekään mitenkään kummasti. Tässä sitä taas vaan sairastellaan ku muut pitää hauskaa..
Tää oli nyt sitte tässä. Ens viikolle ei oo mitää suunnitelmii.. Huomenna alkaa mulla estolääkitys, jota tuun nähtävästi syömää hautaan saakka. Ens viikolla sitte nährää tuleeko jotain ongelmia siitä ja 13.6 mulla on lääkäriaika. Ja 14.6 saadaa tietää mihin ollaan päästy! Jees, toivottavasti pääsen ekaan vaihtoehtoon. Tai oikeestaan jos en pääse ekaan, ei haittaa, koska haluun ehkä enemmän 2.vaihtoehtoon :DDd No mutta katellaan. Ja toivottasti löydän aikaa jatkossa postailuun! <3 Seeee u! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti